Paciuksen tuotanto sisältää kolme näyttämömusiikiksi luokiteltavaa teosta. Vuonna 1859 Pacius sävelsi musiikin Topeliuksen näytelmään Veteranens jul (Sotavanhuksen joulu), ja 1870-luvun alussa hän sävelsi yhteistyössä Karl Collanin kanssa musiikin Runebergin näytelmään Sjömansflickan (Merimiestyttö). Näitä teoksia merkittävämpi on vuonna 1860 syntynyt Prinsessan av Cypern (Kypron prinsessa), jonka partituuri lukeutuu säveltäjänsä parhaimpiin ja mielikuvituksellisimpiin.




Kypron prinsessaa luonnehditaan usein joko oopperaksi tai laulunäytelmäksi. Kyse on kuitenkin näytelmämusiikista, joka tosin sisältää useita, laajoja kuoro- ja laulukohtauksia. Teos sai kantaesityksensä marraskuussa 1860 Helsingin Uuden teatterin (nyk. Svenska teatern) avajaisissa. Avajaisohjelma käsitti useita puheita ja Filip von Schantzin säveltämän Kullervo-alkusoiton, ja lopussa esitettiin Topeliuksen ja Paciuksen yhteistyönä syntynyt Kypron prinsessa. Teatterirakennus paloi 1863 mutta rakennettiin uudestaan; vihkiäisissä esitettin jälleen Kypron prinsessa.


Akseli Gallén-Kallela: Lemminkäisen äiti. Maalauksen aiheena kohtaus, joka löytyy myös Kypron prinsessasta. Suurempi kuva+




Laps´Suomen



Esittää R. R. Ryynänen ja Salonkiorkesteri Graco. 1929.
Lähde Kansalliskirjasto.



NÄYTELMÄMUSIIKKI

Veteranens jul (1859). Musiikki Z.Topeliuksen näytelmään.
Prinsessan av Cypern (1860). Musiikki Z. Topeliuksen näytelmään.
Sjömansflickan (1871?). Musiikki J. L. Runebergin näytelmään. Sävelletty yhteistyössä Karl Collanin kanssa.


MELODRAAMAT LAUSUJALLE KA ORKESTERILLE

Tod im Tode (1840-luku).
Die Weihe der Töne (1840-luku). Teksti: C. Pfeiffer.
Tonernas välde (1860-luku). Teksti: C. Pfeiffer, ruotsinkielinen käännös Z. Topelius